Viljelyn tavoitteena on tuottaa mahdollisimman runsas ja laadultaan käyttötarkoitukseen sopiva sato. Tähän vaikuttavat mm. viljelypaikan valinta, kasvinjalostus, viljelykierto ja -tekniikka, lannoitus ja kasvinsuojelu.
Nykyaikaisessa, tavanomaisessa viljelyssä kasvinsuojeluaineita käytetään aina tarpeen mukaan. Jos kasvinsuojelutoimet jätetään tekemättä, vaarana on, että taudit tai tuholaiset iskeytyvät kasvustoon ja sadon määrä jää alhaiseksi tai laatu ei sovellu elintarviketeollisuuden tai rehukäytön tarpeisiin.
FAO:n (Food and Agricultural Organization) mukaan ilman kasvinsuojelua maapallolla menetettäisiin keskimäärin 1/3 sadosta rikkakasvien, tautien ja tuholaisten vuoksi.
Kasvinsuojelu voidaan hoitaa joko kemiallisesti, biologisesti tai mekaanisesti. Kemiallisessa torjunnassa käytetään valmisteita, jotka ovat yksi tutkituimmista kemikaaliryhmistä. Ennen markkinoille hyväksymistä valmisteiden biologinen käyttökelpoisuus ja tehokkuus samoin kuin mahdolliset terveysvaikutukset, työhygieniset haitat ja ympäristövaikutukset selvitetään. Suomalainen viljelijä on valveutunut. EU:n maatalouden ympäristötukiohjelmaan liittyen hänet on koulutettu kasvinsuojeluaineiden vastuuntuntoiseen ja tasapainoiseen käyttöön.
Biologisessa torjunnassa käytetään luonnon omia torjuntamenetelmiä: viruksia, bakteereja tai sieniä. Esimerkiksi kasvihuoneissa biologista torjuntaa käytetään varsin yleisesti. Mekaaninen torjunta puolestaan tarkoittaa esimerkiksi rikkakasvien torjuntaa haraamalla tai kitkemällä. Käytännössä paras torjuntavaihtoehto on usein eri menetelmien yhdistelmä.
Kotisivu | KASTE | Ajankohtaista | Mitä on kasvinsuojelu | Tilastot
Kasvinsuojeluneuvonta | Yhteystiedot | Linkit
Copyright © Kasvinsuojeluteollisuus ry. All rights reserved.
webmaster Riku Lähteenmäki